Olen 44-vuotias espoolainen. Espooseen muutin vaimoni kanssa vuonna 2002. Tälle hetkellä työskentelen IT-alalla teknologiajohtajana, mutta olen toiminut urallani myös yrittäjänä. Koulutukseltani olen luonnontieteiden kandidaatti, pääaineena matematiikka. Pidän liikunnasta ja luonnosta, mutta myös omalla autolla ajamisesta. Sain vuoden 2021 kuntavaaleissa 82 ääntä ja olen tällä hetkellä varajäsen Espoon kaupungin ”Elinvoimainen Espoo” -kehitysohjelmassa.
Olen ehdolla vuoden 2022 aluevaaleissa Länsi-Uudellamaalla kristillisdemokraattien listalla iskulauseella ”tulevaisuuden hyvinvointi rakennetaan tänään”.
Tämä teksti esittelee arvojani ja ajatuksiani toimivasta hyvinvointialueesta. Tullessani valituksi Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon tulen ajamaan:
* Hyvinvointialueen palveluiden kustannustehokasta toteuttamista
* Hyvinvointialueen palveluiden saatavuuden ja toteuttamistapojen jatkuvaa kehittämistä
* Hyvinvointialueen uuden toimintaorganisaation nopeaa ja kustannustehokasta luomista
* Tulevien IT-hankkeiden järkevää ja huomattavasti aikaisempaa edullisempaa toteuttamista
* Ylimääräisen byrokratian ja sen aiheuttamien kustannusten alasajoa
* Sote-palveluiden kokonaiskustannusten kasvun pysäyttämistä
* Asiakaslähtöistä tapaa ajatella ja toimia kaikilla tasoilla
Sote-kulujen ennustettu kasvu
Vielä muutama vuosi sitten sote-uudistuksen keihäänkärki oli alati nousevien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten hillitseminen, mutta nyt talousnäkökulmat loistavat poissaolollaan lähes jokaisen puolueen vaaliohjelmissa. Tämä siitäkin huolimatta, että valtiovarainministeriön tekemien laskelmien mukaan sote-menot tulevat nousemaan vuoden 2022 reilusta 20 miljardista eurosta lähes 28 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Eikä näissä laskelmissa ole vielä otettu edes täysimääräisesti huomioon kustannuksia, jotka palkkojen harmonisointi hyvinvointialueiden sisällä tulee aiheuttamaan, koska kukaan ei vielä tässä vaiheessa osaa sanoa kuinka paljon rahaa harmonisointiin tulee menemään. Kuntatyönantajien arvion mukaan hintalappu voi olla suurimmillaan jopa miljardi euroa, joka siis tulisi pysyvänä vuosittaisena kustannuksena veronmaksajien maksettavaksi. Tämä palkkojen nousun kustannus yhdistettynä pelkästään väestön ikääntymisestä aiheutuvaan sote-kustannusten nousuun (noin 17% vuosien 2017-2030 aikana) aiheuttaa helposti 2-3%-yksikön nostopaineet henkilöverotukseen vuoteen 2030 mennessä.
Sote-palveluiden kehittämisen merkitys
Kokonaisarvio sote-kustannusten noususta vuoteen 2030 mennessä pitää sisällään THL:n mallintamasta väestön ikääntymisestä aiheutuvista kustannuksista riippumattoman oletuksen siitä, että sote-palveluiden tuottamisen yksikköhinnat tulevat jatkossakin nousemaan noin 2,5% vuodessa. Tämä onkin se osa-alue, johon osaavat ja vastuulliset aluevaltuustojen jäsenet pystyvät vaikuttamaan. Palveluiden jatkuva kehittäminen, uusien kustannustehokkaiden toimintatapojen käyttöönotto, henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen työhyvinvointiin panostamalla ja aktiivinen kilpailutus voivat helposti ainakin puolittaa ennustetun vuosittaisen kustannustason nousun. Vuosittaisen nousun pienentäminen edes yhdellä prosenttiyksiköllä 1,5%:iin johtaisi siihen, että valtakunnalliset sote-menot olisivat vuonna 2030 yli kaksi miljardia euroa ennustetta pienemmät eli selvästi alle 26 miljardia. Tuossa olisi minimitavoite, johon jokaisen aluevaltuutetun tulisi sitoutua, jotta hyvinvointipalvelut voivat säilyä vähintään nykyisellä tasollaan myös tulevina vuosikymmeninä.
Yksittäinen osa-alue palveluiden kehittämisessä on kotihoito ja sen suhde tehostettuun palveluasumiseen. Esimerkiksi THL on tehnyt asiasta tutkimusta ja tullut siihen tulokseen, että kotihoidon painotuksen lisääntymisen myötä vanhusten sairaalajaksojen määrä on lisääntynyt merkittävästi vuosittain. Tätä kautta kustannukset nousevat, mutta erityisesti kotihoitopalveluita saavan väestön elämänlaatu kärsii, eikä kotona asumisen positiivinen kokonaisvaikutus ole enää itsestään selvä. Kotihoidon, kuten kaikkien muidenkin sote-palveluiden, kohdalla tuleekin tehdä jatkuvaa arviointia siitä, mikä toimii ja mikä on kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu.
Sote-palveluiden ulkoistaminen
Kustannustehokas ja laadukas sote-palveluiden tuottaminen edellyttää yhteistyötä kaupallisten toimijoiden kanssa. Kun palveluita ulkoistetaan, tulee palvelun laadun pysyä hyvänä. Hyviä syitä ulkoistuksille ovat rahallinen säästö tai ruuhkien purkaminen. Selkeä tilanne, jossa säästöä syntyy, on kun julkisen puolen kapasiteetti on kuormitettuna ja lisäresurssien hankkiminen vaatisi erikoisjärjestelyjä. Tällaisissa tilanteissa yksityisten toimijoiden hyödyntäminen asiakkaille tarjottavien palveluseteleiden kautta on erittäin perusteltua. Kustannustehokas ulkoistaminen toimii, kun sopimukset eri palveluiden käytöstä on neuvoteltu etukäteen ja lisäkaista otetaan käyttöön vain tilanteen niin vaatiessa. Myös normaalitilanteissa ulkoistuksia tulee käyttää aina kun niillä on saavutettavissa selvää rahallista säästöä. Tässä tilanteessa hyvinvointialueella tulee kuitenkin pyrkiä julkisen palvelun tehostamiseen, jotta kustannustaso saataisiin lähemmäksi yksityistä puolta. Palveluiden täydellistä ulkoistamista tulee myös välttää, koska tällöin yksityisten toimijoiden neuvotteluasema hintojen suhteen muodostuu turhan vahvaksi, mikä saattaa puolestaan johtaa hintojen selvään nousuun. Tulee kuitenkin muistaa, että järkevillä ja vastuullisilla julkisilla hankinnoilla edistetään myös oman alueen työllisyyttä ja elinvoimaa.
Tietojärjestelmäuudistukset – ei tuhlata satoja miljoonia euroja
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen muodostaminen tulee vaatimaan myös mittavia tietojärjestelmien yhtenäistämisiä jo ennen kuin toiminta voidaan edes aloittaa. Viimeisin arvio näistä kustannuksia on 84 miljoonaa euroa jo ennen vuotta 2023. Mittakaavaa luvulle antaa se, että Länsi-Uudenmaan sote-kulut tulevat kokonaisuudessaan vuonna 2022 olemaan noin 1,57 miljardia euroa eli tietojärjestelmäuudistuksen hintalappu on noin 5% tästä summasta ja se tulee olemassa olevien kulujen päälle. Esimerkiksi aikaisemmin käsittelemäni kotihoito maksaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella merkittävästi tätä vähemmän eli noin 70 miljoonaa euroa vuodessa. Kaiken lisäksi tämä 84 miljoonaa euroa vaaditaan pelkästään järjestelmien yhteensovittamiseen. Arvioiden mukaan edessä on satojen miljoonien lisäinvestoinnit lähivuosina, jotta alueelle saadaan oikeasti yhtenäiset potilastietojärjestelmät.
Tässä kohtaa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään. Yksi henkilötyövuosi IT-alalla maksaa kaikkine sivukuluineen noin 100.000 euroa. Sadalla miljoonalla eurolla saa siten ostettua työtä noin tuhat henkilötyövuotta ja järkevästi käytetyllä tuhannella henkilötyövuodella puolestaan rakentaisi tyhjästä käytännössä minkälaiset järjestelmät tahansa muutaman sadan tuhannen asiakkaan ja parinkymmenen tuhannen työntekijän tarpeisiin. Moni konsulttifirma voikin nähdä veronmaksajien rahoittaman julkishallinnon täydellisenä asiakkaana, jolle voi myydä projekteja ilman tarkempaa suunnittelua ja mielettömillä katteilla. Tämän vuoksi hyvinvointialueelle tarvitaan IT-osaamista ja ymmärrystä niin valtuustoon kuin henkilöstöpuolelle. On ymmärrettävä onko oikea hinta kahden järjestelmän välisen integraation toteuttamisesta lähempänä kymmentätuhatta vai miljoonaa euroa, riippumatta siitä mitä saaduissa tarjouksissa sanotaan. Potentiaali syntyville säästöille tulevina vuosina pelkästään Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on hyvinkin puolet tämän hetken arvioiduista kuluista eli todennäköisesti parisataa miljoonaa euroa. Tämä säästö kannattaa ehdottomasti tehdä, jotta rahaa riittää siihen, mitä varten hyvinvointialueet ovat olemassa – tuottamassa alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Oman pitkän IT-alan urani aikana olen toiminut niin ohjelmoijana, ohjelmistoarkkitehtinä, esimiehenä, projektimäärittelijänä kuin alihankinnan ostajana. Täten tiedän omaavani tarvittavan osaamisen, että kykenen arvioimaan erilaisten tietojärjestelmäuudistusten todellisia kustannuksia.
Turhan byrokratian karsiminen
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu kymmenestä kunnasta. Kun palveluita yhdistetään saman katon alle, tulee tämän johtaa hallinnollisten päällekkäisyyksien karsintaan, ei pelkästään uusien hallinnollisten rakenteiden luomiseen. Kokonaisuudessaan Länsi-Uudenmaan sote-palveluihin liittyvissä hallinnollisissa tehtävissä tulee muutaman vuoden kuluttua olla töissä vähemmän ihmisiä kuin mitä hyvinvointialueen kunnissa tällä hetkellä yhteensä on. Myös Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston paikkamäärä tulee säilyttää jatkossa lain sallimassa minimikoossa eli 79 paikassa.
Painopiste ennaltaehkäisevään työhön
Jotta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset pysyisivät kurissa myös tulevaisuudessa, tulisi mahdolliset lisäpanostukset tehdä ennaltaehkäisevään hoitoon ja palveluihin. Panostuksia tulee tehdä kaikilla rintamilla – nuorten syrjäytymistä tulee ehkäistä, mielenterveyspalveluita ja muuta tukea tulee tarjota niin nuorille kuin aikuisillekin opiskelun, perhe-elämän ja työelämässä mukana pysymisen tukemiseksi ja vanhuksille muille tarvitseville tulee järjestää kuntouttavaa toimintaa, jolla vähennetään sairaalapäivien ja laitoshoidon tarvetta. Lisäksi matalan kynnyksen seulonnat ja terveystarkastukset säästävät ihmishenkiä ja vähentävät kalliitaa sairaalajaksoja.. Kaikessa tässä tekemisessä on kuitenkin seurattava jatkuvasti toimenpiteiden vaikuttavuutta niin talous- kuin hyvinvointimittareilla mitaten ja mikäli jokin toimintatapa ei tuota toivottua tulosta, tulee toimintaan tehdä uudet mallit ja panostukset priorisoida uudelleen.
Realistiset tulevaisuuden odotukset
Hyvinvointialueiden luonnin yhteydessä on puhuttu lähipalveluista ja yhdenvertaisista palveluista niin alueiden sisällä kuin välillä. Jos palveluita harmonisoidaan niin, että tavoitteeksi asetetaan tämän hetken paras taso ja saatavuus, syntyy tästä automaattisesti lisäkustannuksia, tehtiin mitä tahansa tehostamistoimenpiteitä, joten tätä ei voida pitää realistisena tavoitteena. Itse näen asiassa kaksi puolta. Hyvinvointialueelta tulee jatkossa kehitystyön myötä saada parempia palveluita kuin alueen kunnat ovat tähän mennessä pystyneet tarjoamaan, mutta näitä palveluita ei ole realistista odottaa saatavan jokaisen kunnan alueella. Toisaalta läheltäkin pitää myös jatkossa saada yleisimmin tarvittavat peruspalvelut. Lähin paikka palvelulle on luonnollisesti oma koti, joten niiltä osin kuin mahdollista, tulee kaikkien palveluiden jatkossa olla saatavissa puhelimen tai netin kautta. Seuraavana tulevat nykyiset lähipalvelupisteet, joita ei tule sulkea, mutta joiden operoinnin kustannuksia voidaan pienentää esimerkiksi rajaamalla aukioloaikoja tai siirtämällä harvemmin tarvittavat palvelut suurempiin keskuksiin. Kaikessa tässä muutoksessa tulee taloudellisten näkökulmien lisäksi pitää asiakas ajattelun keskiössä – mitä asiakas oikeasti tarvitsee usein, miten asiointi on jokaiselle mahdollisimman sujuvaa, miten kokemus saadusta palvelusta pysyy hyvänä.
Ennen kuin palveluita päästään kunnolla kehittämään on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella edessään massiivinen eri kuntien organisaatioiden ja järjestelmien yhteensovitusprosessi. Tämän vaativan työn poliittiseen ohjaukseen tarvitaan todellista osaamista ja kokemusta, joka minulta työkokemukseni kautta löytyy. Olen ollut pienemmässä mittakaavassa rakentamassa omaa uutta organisaatiota, muokkaamassa ja määrittelemässä uusia toimintatapoja ja luomassa parempaa yhteistyötä toisten organisaatioiden kanssa. Tämä osaaminen tulee olemaan avainasemassa aluevaltuustojen ensimmäisen toimikauden aikana ja tulen valituksi tullessani osaltani varmistamaan, että asiat saadaan ratkaistua nopeasti ja tehokkaasti, jotta hyvinvointialue pääsee toteuttamaan varsinaista tehtäväänsä eli pitämään huolta asukkaistaan.
Näiden arvojen ja oman vahvan osaamiseni pohjalta voimme varmistaa sote-palveluiden toimivuuden ja saatavuuden nyt ja myös tulevaisuudessa!
Espoossa itsenäisyyspäivänä 6.12.2021,
Ville Koskela